Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Muolaa

Muolaa

Muolaan sankarihautausmaalle on haudattu 11 vapaussodan sankarivainajaa, sekä 165 jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan jälkeen aloitettiin varojen hankkiminen sankaripatsasta varten järjestämällä iltamia ja rahakeräyksiä. Muolaan kunnanvaltuusto äänestyksen jälkeen myönsi hankkeelle rahaa, jonka jälkeen saatiin tilattua ei vain yksi sankaripatsas, vaan peräti kaksi patsasta. Toinen pystytettiin Hotokan koulun luokse ja toinen kirkkomaalle. Sankaripatsaat valmisti Viipurin Koneellinen kiviveistämö ja kirkkomaalle muistomerkki paljastettiin 6.6.1920. Sankaripatsaan etusivulla ylhäällä on Karjalan vaakuna, jonka alla on teksti: ”Uhrasivat henkensä Isänmaan puolesta Suomen vapauden taistelussa 1918”. Lisäksi sankaripatsaan sivuilla on yhdentoista vapaussodan sankarivainajien nimet, sekä iät.

Talvisodan aikana rintamalinja kulki kirkonmäen kautta ja alueella käytiin kiivaita taisteluita. Vapaussodan sankaripatsas sai osumia mutta pysyi jalustallaan, vaikka vieressä seisonut kirkko, tuhoutui täysin. Kun suomalaiset valloittivat Muolaan takaisin vuonna 1941 sankaripatsas oli edelleen paikoillaan. Vuonna 1980 patsas oli kaadettu, jonka jälkeen se katosi. Vuodet vierivät, kunnes pietarilainen mies ilmoitti 90-luvulla muolaalaisille, että sankaripatsas on hänellä, sillä hän oli ystävänsä kanssa siirtänyt sen turvaan, jotta sitä ei olisi harjoitettu tai hävitetty. 3500 kiloa painava sankaripatsas saatiin takaisin alkuperäiselle paikalleen, Muolaan kunnanjohtajan suostumuksella ja kunta myös organisoi patsaan kuljettamisen Terijoelta ja sen paikalleen asettamisen.

Harmaagraniittinen 101 vuotta vanha sankaripatsas on vaikuttava näky, sillä sitä koristavat luotien ja sirpaleiden jäljet. Se on kuin haavoittunut sotilas, joka on nähnyt ja kokenut paljon ja kertoo vapauden hinnasta. Muistomerkkiin on kiinnitetty laatta, jossa on teksti: ” Muistomerkin on pystyttänyt uudelleen vuonna 2004 Muolaalaisten Seura ry. Paasi löytyi Jalkalasta. Sen olivat pelastaneet Kirkonmäeltä R. Varlamov ja A. Basiljul”.

Muolaassa on haudattuna myös 165 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihautausmaa suunniteltiin osaksi Muolaan kirkonmäen hautausmaata ja suunnittelusta vastasi Ilmari Wirkkala. Ensimmäiset sankarihautajaiset olivat marraskuussa 1941. Jokainen sankarivainaja sai haudalleen oman pienen ristin ja hauta-alueen keskellä oli lisäksi iso puinen risti.

Neuvostoaikana ristit katosivat, joten pitäjäseura pystytti vuonna 1992 arkkitehti Into Pyykön suunnitteleman punagraniittisen muistomerkin sankarivainajien muistoksi. Muistomerkissä on teksti: ”Tähän kirkkomaahan haudattujen vainajien muistoa kunnioittaen. Muolaalaisten Seura 1992” ja sama venäjäksi. Muistomerkin ympärys laatoitettiin vuonna 1995.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti