Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Metsäpirtti

Metsäpirtti

Metsäpirtin sankarihautausmaalle on haudattu neljä vapaussodan ja noin 90 viime sotien sankarivainajaa.

Metsäpirtin sankarihautausmaalle, joka sijaitsi kirkkotarhassa, aloitetiin hautaukset syksyllä 1941 takaisinvaltauksen jälkeen. Tänne siirrettiin metsäpirttiläisiä talvisodan sankarivainajia, jotka oli sodan aikana haudattu muille hautausmaille. Venäläiset tuhosivat kirkkotarhassa olleen vapaussodan sankaripatsaan 1940-luvun lopulla, vain sankaripatsaan jalusta on edelleen paikoillaan. Venäläiset ottivat hautausmaan omaan käyttöönsä ja hautasivat suomalaisten päälle omia vainajiaan. Viime sotien noin 90:lle sankarivainajille ei ennen evakkoon lähtöä oltu omaa muistomerkkiä pystytetty, vaan heidän haudoillaan oli puuristit, jotka venäläiset myös tuhosivat.

1990-luvun alussa, kun metsäpirttiläiset taas pääsivät kotiseudulleen, näkivät he, ettei alkuperäisellä sankarihautausmaa-alueella ollut tilaa, sillä venäläiset olivat haudanneet päälle omia vainajiaan, päätettiin sankarivainajien muistomerkki pystyttää muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle uudelle hautausmaalle, joka vuodesta 1895 oli toiminut Metsäpirtin hautausmaana. Opetusministeriö myönsi Metsäpirtti-järjestöille varoja hankeen toteuttamiseksi. Muistomerkin suunnitteli Toivo Laulajainen ja 2,3 metriä korkea muistomerkki valmistettiin Antrean kiviveistämössä.

Muistomerkin valmistuttua kävi ilmi, että lupakäytäntö oli muuttunut ja patsaalle piti hakea lupaa vielä ylemmältä taholta. Samalla ongelmaksi muodostui muistomerkissä oleva sana ”Isänmaa”. Patsaan venäjänkielinen teksti jouduttiin vaihtamaan, joten suomen ja venäjänkieliset tekstit olivat erilaiset. Patsaassa lukee suomeksi: ”Kaatuivat isänmaan puolesta” jonka alapuolella on vuosiluvut 1918, 1939-1944 ja niiden alla oli erillinen laatta, jossa luki venäjäksi: ”Kaatuivat sodissa”. Nykyisin muistomerkissä ei enää ole venäjänkielistä laattaa, vaan sen kohdalla on tyhjä aukko.

Muistomerkin vihkijäisiä vietettiin lauantaina 2.9.1995 paikallisviranomaisten läsnä ollessa. Juhlavan tilaisuuden aloitti Metsäpirtin kirkonkellojen soitto, jonka jälkeen Tarmo Moilan soitti trumpetilla Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Professori Aulis Ukkonen lausui alkutervehdyksen ja Kaija Hynä lausui Yrjö Jylhän runon: ”Ristilippu”. Patsaan siunasi rovasti Seppo Lahnasalo ja tilaisuudessa kuultiin myös paikallisen virkamiehen puhe. Järjestöt laskivat patsaalle kukkatervehdyksiä, samoin kuin yksityishenkilöt, sillä paikalla oli myös sankarivainajien lähiomaisia. Tilaisuuden päätteeksi veisattiin virsi: ”Soi kunniaksi Luojan”.

Muistomerkki sijaitsee hauta-alueella entisen sisääntuloväylän luona. Muistomerkille kuljetaan arvokkaan näköisistä mustista porteissa, joissa on ristit ja porttien yläosaan on vielä hitsattu Metsäkirkon tuhoutuneen kirkon profiili. Muistomerkkialueella on toinenkin muistomerkki – ”Kotipitäjän mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen”. Muistomerkkien ympärille on kunnostettu pieni Muistojen puisto.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti