Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Koivisto

Koivisto

Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 100 sotilasta ja kaksi lottaa.

Ensimmäinen Koiviston sankarihautausmaahan haudattu sankarivainaja Aarre Joutsimies haudattiin 18.12.1939. Hän kaatui Saarenpäässä 10.12.1939. Viimeisenä sankarihautaan on haudattu 4.6.1944 Armas Albert Kallonen, joka kaatui Syvärillä 26.5.1944.

Kaikkia Koiviston sankarivainajia ei ole voitu siunata Koiviston sankarihautaan. Koivistolaisia sankarivainajia on yhteensä noin 300. Suuri osa Koiviston kaatuneista on sota-aikana olosuhteiden pakosta siunattu muihin suomalaisiin sankarihautoihin.

Koiviston ylväs vuonna 1904 valmistunut graniittinen kirkko, jonka viereen sankarivainajat on haudattu, seisoo edelleen paikoillaan. Hautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään tänne kotiseudun multiin. Sankarihaudalle pystytettiin puinen 3,3 metriä korkea puinen risti, jossa oli teksti: ”Koiviston sankarivainajat”. Sankarivainajat haudattiin kaareen, ison ristin eteen ja jokaisen sankarivainajan haudalle pystytettiin puuristi, jossa oli kaatuneen nimi, syntymä- ja kaatumisaika.

4.7.1992 kirkon viereen paljastettiin kaatuneiden muistoksi taiteilija Aili Salon suunnittelema harmaagraniittinen ”Risti ja purje” -muistomerkki, jonka valmisti Imatralainen Heinon Kiviliike. Muistomerkki jouduttiin pystyttämään ilman selventävää tekstiä ja sankarihaudan alue jäi edelleen merkitsemättä ja sen alennustila jatkui, sillä sen päällä käveltiin ja ajettiin autoilla.

Koiviston sankarihaudan kunnostushanke käynnistyi kesällä 2015, kun Koivistossa vierailleet suomalaiset totesivat taas kerran Koiviston sankarihaudan surullisen, hoitamattoman tilan. Valtavat määrät paperityötä, kymmeniä neuvotteluja, odottelua ja muutoksia piti käydä läpi ennen kuin sankarihautausmaa oli kunnostettu, koivistolaistaustaisen arkkitehti Terhikki Vaaralan suunnitelman mukaiseksi. Viimein muutos tuli, kun muistomerkki seisoi jo paikallaan, sillä muistomerkissä olevasta tekstistä oli valitettu, jonka johdosta kiellettiin muistomerkissä sankarivainaja sanan käyttö. Jo paikallaan seisovasta muistomerkistä jouduttiin teksti hiomaan pois ja muotoilemaan uudelleen.

Joulukuun lopussa 2019 sankarihauta-alue oli lähes valmis, sitä ympäröivä ketjuaita tolppineen oli myös asennettu, vain maisemointi oli päätetty jättää kevääseen. Talvella 2020 kaikki muistomerkit töhrittiin punaisella maalilla. Kaupunki yhdessä urakoitsijan kanssa puhdistivat muistomerkit kuitenkin ripeästi ja alueelle asetettiin vartiointi siihen saakka, että alueelle saatiin kameravalvonta. Sankarihauta-alueen vihkiäisiä ei ole vieläkään päästy järjestämään vallitsevasta tilanteesta johtuen.

Muistomerkissä, josta sana sankarivainajat hiottiin pois, on teksti: ”Sodassa kaatuneille Koivistolaisille 1939-1944” ja tuo muistomerkki on samalla paikalla, jossa aiemmin seisoi iso puinen risti.

Muistomerkin edessä, kaaren muodossa kuten alkuperäiset haudat olivat, seisoo nyt vierekkäin kuusi kivistä nimitaulua, joihin on kaiverrettu kaikkien tähän kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien nimet.

Koiviston sankarihautausmaa on luovutetun Karjalan sankarihautausmaista kaunein ja nykyaikaisin. Isoin osa alueesta on kivetty, joten alue pysyy kunnossa myös ilman jatkuvaa hoitoa.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti