Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Käkisalmi

Käkisalmen vanha hautausmaa

Käkisalmessa on sankarivainajia haudattuna kahteen eri paikkaan, Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, sekä kivikirkon viereen. Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa.

Vuoden 1921 juhannuksena järjestettyjen Suojeluskunnan kesäjuhlien yhteydessä paljastettiin Käkisalmen vanhalla hautausmaalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, vapaussodan sankarivainajan muistoksi. Patsaan toteutti kiviveistämö Oy Granit. Sankaripatsas on kolminkertaisen jalustan päällä seisova ylöspäin kapeneva korkea tekstikivi, jonka päällä on alaston Karjalan kilpeä pitelevä mies polvillaan. Tekstikiven yläreunassa on risti ja sen alla vuosiluku 1918. Vuosiluvun alapuolella on kaatuneiden nimet syntymäaikoineen ja kuolinpaikkoineen, sekä teksti 19 tuntematonta sankaria. Nimiluettelon alle on vedetty viiva ja sen alapuolella on teksti: ”Kunnia sankareille / kunnia kaatuneille / kunnia kantaneille / Karjalan kilpeä / isänmaan eestä”.

Kun suomalaiset palasivat Käkisalmeen jatkosodan aikana, seisoi sankaripatsas koskemattomana alkuperäisellä paikallaan, jonne se myös jäi, kun suomalaiset joutuivat lähtemään evakkoon vuonna 1944.

Kun suomalaiset pääsivät palaamaan Käkisalmeen 1990-luvun alussa, löytyi päätön sankaripatsas kaadettuna jalustansa vierestä. Muistomerkki nostettiin suomalaisvoimin pystyyn vuonna 1996 ja se seisoi vuosia päättömänä. Tekstikiven oikeaan reunaan lisättiin vuonna 1998 Kauko Kokon suunnittelema laatta viiden talvisodan sankarivainajan muistolle, joten nykyisin muistomerkki on sekä vapaussodan, että talvisodan sankarivainajien yhteinen muistomerkki.

Vuonna 2017 tehtiin anomus Priozerskin piirihallinnolle mahdollisuudesta kunnostaa sankaripatsas. Anomus hyväksyttiin ja Priozerskin virkamiesten ohjeen mukaan myös patsaan ympäristö tuli siistiä muistomerkin arvolle sopivaksi.

Uuden pään valmistaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä taiteilija Ilmari Wirkkalan runsaista arkistoista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia tästä sankaripatsaasta, vaan apuna oli vain muutamia melkein sata vuotta vanhoja valokuvia. Haasteen ottivat kuitenkin vastaan kuvanveistäjä Jelena Mironova, joka valmisti pään ja pään asentamisessa muistomerkkiin avusti taiteilija Ilja Shmoilov. Ympäristön kunnostamisesta ja patsaan edessä olevan laatoituksen tekemisestä vastasi Vladimir Pepelov. Kesästä 2018 saakka on sankaripatsas seisonut kunnostettuna paikalla ja tämän vuoden juhannuksena patsas täyttää 100 vuotta!

Ei kommentteja

    Jätä kommentti