Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Jääski

Jääski, Enso

Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta.

Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939. Heti alueiden pakkoluovutuksen jälkeen syksyllä 1944 venäläiset tuhosivat hauta-alueen ja vuosikymmenien aikana alueelle kasvoi puita ja osasta aluetta tehtiin perunapelto.

Kun paluu luovutetuille alueille tuli mahdolliseksi hauta-alueen paikkaa oli mahdotonta tunnistaa ja tiedot sen sijainnista olivat ristiriitaisia. Vuonna 1993 perustettu Enson sankarihautatoimikunta suoritti alueella kaivauksia, joissa löydettiin arkun osia ja näin hauta-alue saatiin paikannettua.

Muistomerkin perustukseen tarvittavat materiaalit tehtiin kokoamista vaille valmiiksi Imatralla rakennusliike Evälahden toimesta ja heidän rahoittamamanaan. Rakennusliike Lipsanen puolestaan lahjoitti salaojatarpeet ja eristeet. Muistomerkin suunnitteli DI Timo Lehtoviita ja tämän yli kolme metrisen valkobetonisen sankariristin valmisti Lakan Betoni.

Sankariristiä ei saatu pystytettyä suunnitellusti, sillä Venäjän rajaviranomaiset pysäyttivät muistomerkin matkan rajalla mutta toisella yrityksellä muistomerkki pääsi rajan yli ja määränpäähän. Sankariristi pystytettiin paikalleen vuonna 1994 vain puutarhuri Ahti Arposen suunnittelema maisemointi jäi vuoden 1995 kevääseen ja kesään.

Valkobetonisessa sankariristissä on isolla Pro patria ja alempana metallilaatta, jossa on teksti: ”Sodissa 1939-40 ja 1941-44 / kaatuneiden / suomalaisten / sankarivainajien / hautausmaa” ja toisessa pienemmässä laatassa sama venäjäksi.

Juhlallisessa vihkijäistilaisuudessa 2.7.1995 muistomerkin vihki rovasti Kalervo Seppänen, joka on itsekin ensolaisia. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Erkki Seppänen sanoi puheessaan: ”Tämä muistomerkki on kiitollisuudenosoitus niille miehille ja naisille, jotka lepäävät tämän ristin alla ja samalla Sankariristi on myös viesti, että heitä ei ole unohdettu”.

Tilaisuudessa muistomerkki luovutettiin Svetogorskin kaupungille ja sen vastaanotti kaupunginjohtaja Gennadi Glazov. Tilaisuudessa puhuivat Viipurin apulaiskaupunginjohtaja Boris Bevzov ja Imatran kaupunginjohtaja Jarkko Paronen. Enso-Gutzeitin puheenvuoron käytti Jorma Ignatius, joka muistutti, että paikkakunta sai Enso nimensä paikkakunnalle vuonna 1887 perustetun tuotantolaitoksen mukaan. Tilaisuudessa kuultiin myös valtiovallan tervehdys, jonka toi kansanedustaja Sinikka Hurskainen. Vihkijäistilaisuuden lopuksi oli Vastamäen kansakoululla Enson Marttojen järjestämä kahvitilaisuus.

Kirkon alue ja sankarihautausmaa ovat nykyisin pienteollisuusaluetta. Sankarihautausmaa on lukitun portin takana mutta sinne on päässyt vierailemaan pyynnöstä.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti