Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Impilahti

Impilahti

Impilahden sankarihautausmaalle on haudattu 190 viime talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihautausmaa sijaitsee lähellä 1946 palaneen kirkon perustusta. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi 20.12.1939. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

Hautausmaalle paljastettiin vuonna 1993 impilahtelaissukuisen arkkitehti Olli-Paavo Koposen suunnittelema, punaisesta ja mustasta kotiseudun graniitista valmistettu maassa makaava sankariristi. Muistomerkki on kaatunut sankariristi, joka on painettu maahan mutta risti edelleen kurottaa kohti taivasta ja vapautta. Ristin musta poikkikivi on maassa ja sen päälle vinoon on asetettu punagraniittinen kivi, jossa on teksti. Yhdessä nämä kaksi kiveä muodostavat ristin. Vielä, kun punagraniittikiven toinen pää on maan sisässä, näyttää todella siltä, kuin risti olisi kaadettu. Tämä on mitä kaunein muistomerkki ja symboli sankarihautausmaalle, sillä täällä kunnioitetaan kaatuneiden muistoa.
Muistomerkissä on teksti:” Impilahden sankarivainajien muistolle / 1939 – 1944” ja sama venäjäksi.

Lisäksi muistomerkin alareunassa on teksti: ”Impilahtelaisten seurat 1993”.


Muistomerkin paljastuspuheen piti ekonomi Paavo Koponen, joka sanoi:

”Muistomerkin kivi kuvaa taistelijoidemme osoittamaa lujuutta, yläkiven punainen väri sankareittemme vuodattamaa verta ja karjalaisten elämänhalua, alakiven musta väri kotiseudun multaa ja heimomme surun päivää. Muistomerkki on kuin runneltu sankariristi. Se kallistuu länttä, vapautensa säilyttänyttä Suomea kohden, ikään kuin se suojelisi kotimaatamme kaatuneenakin.

Tämän nurmen alla lepää erilaisista kodeista lähteneitä ja eri kirkkokuntiin kuuluneita sankarivainajia. He tekivät rinnakkain elämäntyönsä ja rinnakkain taisteltuaan uhrasivat henkensä yhteiseksi tuntemalleen kotimaalle. Siksi muistomerkin pintaan on hakattu sekä luterilainen että ortodoksinen risti.”


Paljastetun muistomerkin äärellä toimitti rovasti Teppo Siili ortodoksisen muistolitanian ja pastori Jorma Kuikka luterilaisen hartaushetken. Impilahtelaisten Seuran puheenjohtaja Unto Siili luovutti muistomerkin Impilahden kyläneuvostolle. Venäläiset vastaanottajat lupasivat, että sankarihaudoista muistomerkkeineen huolehditaan kunnioituksella.

Paikallisia viranomaisia ihmetyttivät muistomerkin vuosiluvut 1939-1944, sillä heidän mielestään oikeat vuosiluvut olisivat olleet 1941-1945, tämä on valitettavaa historian tuntemusta mutta onneksi nykyisin historiasta kerrotaan muitakin totuuksia kuin vain neuvosta-totuus. Myös muistomerkin ”sankarivainajat” sanaa ei alkuun haluttu hyväksyä mutta onneksi se lopulta saatiin kaivertaa muistomerkkiin.

Sankarihautausmaalle on kylvetty nurmikko ja sinne on istutettu kymmeniä ruusun taimia. Myöhemmin sankarihautausmaa on aidattu. Hauta-alueen ympärillä on 12 betonipylvästä, joiden väleissä on paksu metalliketju.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti