Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Heinjoki

Heinjoki

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma

Heinjoen sankarihautoihin, on haudattu 13 vapaussodan, 11 talvisodan ja 26 jatkosodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajista yksi on lotta.

Kun ensimmäisiä sankarivainajia haudattiin aloitetiin myös rahan keräys sankaripatsasta varten. Vuonna 1919 kunta lahjoitti hankkeeseen 1000 markkaa ja Heinjoen nuorisoseura 100 markkaa. Patsas hankittiin Kannaksen Kiviveistämöltä Viipurista ja patsas maksoi 8500 markkaa. Patsas paljastettiin vuoden 1919 juhannuksena kirkkotarhassa, lähellä kirkkoa, jonne ei muita vainajia haudattu. Sankaripatsas oli kaksinkertaisen jalustan päälle pystytetty pystykivi, jonka etusivu oli kiillotettu mustaksi ja sen molemmilla puolilla oli tykinammuksia muistuttavat koristekivet. Patsaassa oli teksti: ”Uhrasivat henkensä Suomen vapaustaistelussa 1918”, jonka alla oli kaikkien kaatuneiden nimet, iät, sekä kuolinpäivät. Sankaripatsaan alla, toiseen jaluskiveen oli kaiverrettu nouseva aurinko, kiemuraisine säteineen.

Uusi sankarihautausmaa perustetiin kirkon pohjoispuolelle mäntymetsikköön, jonne haudattiin, sekä talvisodan että jatkosodan sankarivainajat. Talvisodan aikana hautausmaahan haudattiin lisäksi 72 muualta kotoisin olevaa sankarivainajaa, jotka talvella 1943 siirrettiin kotiseutujensa multiin. Ennen hautausta sankarivainajia säilytetiin kylmässä kivikirkossa, jossa ei jumalanpalveluksia voitu pitää.

Venäläiset siirsivät talvisodan jälkeen kirkon vieressä seisseen vapaussodan muistomerkin omalle sankarihaudalleen mutta myöhemmin patsas katosi jäljettömiin. 1990-luvun alussa suomalaiset löysivät tuon sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa. Muistolaatassa on runo:

”Me olemme kansana kasvaneet, ajan uutehen ajan koittoon, elon myrskyä silmin katselleet ja yhtyneet surujen soittoon.”

Vuonna 15.5.1999 paljastettiin Lassi Jaarlisen suunnittelema muistomerkki 37 viime sodissa kaatuneen sankarivainajan muistolle. Muistomerkissä on sankarivainajien lukumäärä 40 mutta Heinijoki-säätiö on tutkimuksissaan päätyneet, että oikea lukumaarä olisi 37. Muistomerkki on Heinjoen kirkon peruskivi, joka on nostettu pystyyn ja siihen on kiinnitetty laatta, jossa on teksti:

”Tällä paikalla lepää 40 Heinjokelaista vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sodissa kaatunutta sankarivainajaa / Heinjoki-Säätiö 1998”. Alla sama teksti venäjäksi.

Muistomerkin paljastustilaisuuden alkusanat lausui Arvi Noro ja paljastuspuheen piti Karkkilan kirkkoherra Juhani Korte. Tilaisuudessa puhui myös entinen Heinjoen suojeluskunnan paikallispäällikkö everstiluutnantti evp. Martti Noponen Kouvolasta, joka johti Heinjoen tykistö koulutteista suojeluskuntaa ennen sotia ja johti Heinjoen miehiä talvisodassa Erillisen pataljoona 4:n komentajana. Tilaisuuden päätössanat lausui Heinjoki-säätiön puolesta Väinö Kostiainen.

Virallinen sankarihautaa-alue sijaitsee muistomerkin takana.

Sankarihaudan muistomerkissä on vuosiluku 1998 ja muistomerkki valmistui tuolloin eli vuonna 1998 mutta vihkijäisiä vietettiin vasta seuraavana vuonna eli 1999.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti