Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Äyräpää

Äyräpää

Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 äyräpääläistä ja 99 tunnistamatonta sankarivainajaa.

Äyräpään pitäjäseuran toimesta Äyräpään sankarihautausmaalle pystytettiin sankarivainajien muistomerkki vuonna 1993. Juhlalliseen tilaisuuteen 13. kesäkuuta osallistui yli 600 äyräpääläistä, heidän jälkeläisiään ja alueen nykyistä väestöä. Juhlavieraiden joukossa oli opetusministeriön, puolustusvoimain ja Nurmon kunnan edustajia.
Muistomerkkiin, korkeaan kivipaasiin on kaiverrettu teksti:
”Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939-1944 kaatuneiden sankarivainajien muistoa kunnioittaen” jonka alla on puolustusvoimain tornileijona.

Muistomerkin paljastuspuheessa pitäjäseuran puheenjohtaja Helka-Marjatta Suvanto muistutti talvisodan jälkeisestä tilanteesta, jolloin Äyräpään kirkko oli jo raunioina mutta seurakuntaelämää jatkettiin normaalisti. ”Täällä kokoonnuttiin, pidettiin jumalanpalveluksia, jatkettiin kirkollisia toimituksia ja siunattiin vainajia haudan lepoon. Sankarihautausmaa, joka vihittiin vuonna 1941, oli jatkuvassa käytössä.
Sankarihautausmaahan on haudattu 72 Äyräpään sankarivainajaa ja noin 100 tuntematonta sotilasta. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.
”Toivon, että tästä paikasta muodostuu meidän kaikkien yhteinen kiitoksen paikka kirkon ja pitäjämme rakentajille, sekä kirkon, pitäjän ja koko isänmaan puolustajille”, lausui Helka-Marjatta Suvanto lopuksi.
Kenraalimajuri Pentti Lehtimäki puhui tilaisuudessa puolustusvoimien edustajana. ”Talvella 1940 ja kesällä 1944 kohdattiin sodan julmuus Äyräpäässä ja vuosalmella. Annetut uhrit olivat kansamme kokoon nähden suuret. Historian lehdiltä voimme lukea, että esimerkiksi kesän 1944 taisteluissa Äyräpään Vuosalmen alueella taistelleen 2. divisioonamme kokonaistappiot olivat 1188 kaatunutta, 4582 haavoittunutta ja 994 kadonnutta. Yhteiskuntaa voidaan rakentaa vain rauhan aikana mutta emme kuitenkaan voi valita rauhaa mihin hintaan tahansa. Olemme oppineet, että väkivallan torjumiseksi on oltava valmis tarttumaan aseisiin – rauhan työlle on suotava tilaisuus”, sanoi kenraalimajuri Lehtimäki puheessaan.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti