Menu
> Luovutetun Karjalan sankari­hautausmaat / Antrea

Antrea

Antrean vanhalla hautausmaalla olivat aikoinaan vapaussodan, sekä talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaat, jotka ovat kuitenkin jääneet venäläishautojen alle. Hautausmaalle on haudattu 77 vapaussodan, 28 talvisodan ja 97 jatkosodan sankarivainajaa. Jatkosodan aikana sankarihautausmaalle haudattiin yksi tuntematon sotilas. Lisäksi sankarihautausmaalle on haudattu kolme lottaa, joista yksi talvisodan ja kaksi jatkosodan aikana. Lotat ovat: Alma Lydia Hentonen, Maria Silviä Pesonen ja Alma Lyydia Tuomola.

Sankaripatsaan Antrean sankarihautausmaalle suunnitteli viipurilainen arkkitehti Väinö Keinänen ja sen valmisti Viipurin Koneellinen Kiviveistämö O.Y Antrean Saijankylän harmaasta graniitista. Korkeutta sankaripatsaalla on melkein viisi metriä. Sankaripatsas paljastettiin 5.10.1919 järjestetyssä juhlassa. Kirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen juhlallisuudet jatkuivat sankarihautausmaalla, jossa suojeluskuntalaiset olivat kunniavartiossa. Alkuun torvisoittokunta soitti: ”Jumala ompi linnamme”, jonka jälkeen Savonlinnan hiippakunnan piispa Immanuel Collianderin puhui. Ohjelmassa oli lisäksi runon lausuntaa, kuorolaulua ja lopuksi vänrikki Hynninen piti kiitospuheen.

Muistomerkissä ylimpänä on leijona, jonka alla on vuosiluku 1918 ja teksti: ”Isänmaan ja kansan puolesta uhrasivat henkensä”. Alemmassa kivessä on kehystetty teksti: ”Kunnia Jumalalle joka voiton, vapauden antoi.” Muistomerkin sivuilla on 34 kaatuneen antrealaisten nimet ja patsaan takana 12 vieraspitäjäläisen nimet sekä teksti: ”Tuntemattomia 27.”

Antrean sankaripatsas on yksi luovutettujen alueiden parhaiten säilyneitä muistomerkkejä. Vuoden 1993 heinäkuussa tämä säilynyt vuoden 1918 sankaripatsas kunnostettiin ja ylempään peruskiveen lisättiin vuosiluvut 1939 – 1944, jolla vapaussodan muistomerkki omistettiin kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistolle.

Vanhan sankaripatsaan molemmille puolille pystytettiin hiukan pienemmät graniittipaadet vuoden 1998 heinäkuussa.  Taivassalon ruskeasta graniitista veistettyjen paasien, muodot, vaaleat jalustat ja lakkikivet, sekä teksti yhdistävät ne kauniiksi kokonaisuudeksi vanhan sankaripatsaan kanssa.

Nämä Vapauden puolesta muistopaadet suunnitteli Armas Hutri ja niiden valmistuksesta vastasi kiviveistämö J.E. Kaila. Paasien paljastusjuhlassa puhui antrealaissyntyinen kontra-amiraali Heimo Iivonen ja tilaisuuden musiikista vastasi Waski-kvintetti. Paadet siunasi piispa Matti Sihvonen, jonka puheen lähtökohtana oli Korinttolaiskirjeen jae: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. Ne sankarivainajat, joiden muistoksi nämä paadet on pystytetty, rakastivat maataan ja kotiseutuaan. He olisivat halunneet jatkaa elämäänsä mutta heidän elämänsä päättyi aikaisemmin kuin toisten. Me siunaamme heidän muistoaan ja toivomme, että nämä muistopaadet ovat aina muistuttamassa rakkaudesta, joka kesti kuolemaan saakka.”

Kukkatervehdyksiä paadelle toivat Vuoksen Säätiö, Antrea-seura, Kamennogorskin kaupunki, Vuoksenrannan pitäjäseura, sankarivainajien omaisten edustajat, sekä Kamennogorskin sotaveteraanit. Kamennogorskin kaupungille paadet luovuttivat Vuoksen Säätiön ja Antrea-seuran edustajat, joiden yhteistyönä hanke oli toteutettu.

Graniittipaasissa on ylimpänä teksti: ”Vapauden puolesta / 1939-1944 / Kuulukoon heille siunattu maa”. Alla on sama teksti venäjäksi. Paasien sivuilla on 127 antrealaisten talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolin vuodet. Nyt kaikkien antrealaisten sankarivainajien nimet on hakattu kiveen jälkipolvien nähtäväksi. Paasien paljastuksen jälkeen oli kirkon raunioilla ehtoollisjumalanpalvelus, jonka toimitti piispa Matti Sihvonen avustajanaan Salla Lingren.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti