Menu
> Matkapäiväkirja / Taipaleenjoki

Viimeinen virsi

Kun Sakkolan puolella kiinnostavat kohteet tuli nähtyä painoin kaasua ja jatkoin kohti Taipaletta. Olin vuosien ajan lukenut kyseisen tien olevan huonokuntoinen miltei ajokelvoton, niin yllätyin positiivisesti, kun toisin paikoin sai vaihtaa viitos vaihdetta silmään ja matka joutui. Ihan muutamassa kohdassa vesi oli syönyt tietä alavasta kohdasta niin, että isoja kiviä oli noussut pintaan ja niitä piti varoa mutta pääasiassa tie oli hyväkuntoinen hiekkatie.

Taipaleessa ensimmäisenä näkyviin tuli tienviitta Kenttähautausmaalle. Viitta oli osittain oksien ja puskien peitossa, joten laitoin Nivan parkkiin ja otin peräkontista kirveen, tein pientä raivausta ja pian tienviitta oli taas hienosti näkyvissä.

Seuraavaksi käänsin Nivan hiekkatieltä vielä astetta pienemmälle tielle ja jatkoin kenttähautausmaalle, jossa en aiemmin ollut käynyt.

Jyväskylässä kaupungintalon ja Kirkkopuiston väliselle aukiolla on  Taipaleen muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1940 ja jyväskyläläisenä sen olen käynyt katsomassa ja valokuvaamassa.

Keski-Suomen miehet Taipaleessa

Kun Talvisota alkoi, oli Keski-Suomen sotilasläänin asukasluku oli noin 240 000, joten reserviläisistä saatiin muodostettua miltei kokonainen talvisodan aikainen divisioona. Perustetun 10. divisioonan vahvuus oli 14 200 miestä, joista 10 000 oli Keski-Suomen maakuntien reserviläisiä.

Liikekannallepanokäsky joukoille annettiin 7.10.1939 ja ensimmäiseksi liikekannallepanopäiväksi määrättiin 10.10.1939. Jyväskylän sotilaspiirin reserviläiset komennettiin kokoontumaan Jyväskylään, jalkaväki Seminaarinmäelle ja tykistö Puistokadun kansakoululle. Perustamispaikoilla joukot aseistettiin ja varustettiin.

Kuljetukset kohti Taipaletta alkoivat Jyväskylän rautatieasemalta 11.10.1939. Määrävahvuisen divisioonan siirtoon oli iso operaatio, sillä siihen tarvittiin 37 junan kapasiteetti. Valtaosa joukoista vietiin Sakkolan asemalle, osa Pyhäjärven ja Myllypellon asemille. Asemilta joukot siirtyivät divisioonan vastuualueelle Taipaleenjoelle.

Taipaleenjoen Kenttähautausmaa

Kenttähautausmaalla katsoin alueen, jota ympäröi kiviaita, joka jäi kesken, kun alue piti luovuttaa Neuvostoliitolle vuonna 1944. Tuo kesken jäänyt kiviaita auttoi paikantamisessa, kun aluetta etsittiin 1990-luvulla. 

Otin raivaussahan esiin ja siistin ainoastaan portin ja muistomerkin välisen alueen. Siinä työskennellessä mietin, että on hienoa, että venäläisistä löytyy myös niitä, jotka ovat valmiita pitämään huolta meidän hauta-alueista. Taipaleessa ryhmä venäläisiä haravoi ja keräsi roskat pois toukokuun viidentenä päivänä, kuten heillä on ollut tapana jo vuosien ajan.

Koko hauta-aluehan on iso, 30 metriä x 40 metriä. Osa hauta-alueesta kasvaa saniaisia ja hauta-alueella kasvaa myös isoja kuusia eli alue on kaunis luonnontilassa oleva paikka keskellä korpea. 

Kun sain haravoitua, kannoin Nivasta kiviaitaa varten keräämäni kivet ja asettelin ne paikoilleen. Lopuksi laitoin Kiviniemestä maatuskalta ostamani pionit muistomerkille ja pidin hiljaisen hetken.

Haaviston risti

Taipaleenjoen alueella on monia muistomerkkejä ja seuraavaksi suuntasin Haaviston ristille. 

42-vuotias Haavisto oli Vaasassa syntynyt vapaussodan veteraani. Velvollisuudentuntoinen komppanian päällikkö oli alaistensa suuresti arvostama. 

”Luutnantti Yrjö Haavisto oli erittäin kylmäverinen, rauhallinen ja urhoollinen komppanianpäällikkö, jota hänen alaisensa miehet suorastaan jumaloivat hänen johtajaominaisuuksiensa vuoksi.  Kun Taipaleen Terenttilän kohdalla olevaa puolustuslinjaa kaivettiin ankarassa tykistötulessa jäiseen maahan, oli luutnantti Haaviston peloton ja rauhallinen johtajantahto se voima, joka teki näennäisesti mahdottomasta mahdollisen”, luonnehti häntä yksi aseveljistä.

Haaviston kerrotaan itseään säästämättä viettäneen miestensä luona etulinjassa kymmenen taistelupäivää ja –yötä. Osaston oli tarkoitus vapautua etulinjavuorosta jouluaattona. Lopullinen vapautus kerkesi kuitenkin ennemmin. Yrjö Haavisto menetti henkensä jouluaattona kranaatin täysosumasta.

Kaatumapaikalle pystytettiin risti ja komppanian päällikön komentokorsu nimettiin Haavisto korsuksi. 

Haavisto korsu

1.3.1940 korsu sai osuman kranaatista. Toisen kranaatin osuessa korsun takaosasta komennettiin kaikki ulos, mutta aika loppui kesken. Kolmas kranaatti oli täysosuma, joka tappoi 13 miestä.

Haavisto korsun laatta oli siirretty Haaviston ristin juureen, jonne se myös jäi, sillä en tiennyt sen oikeaa paikkaa.

Yrjö Jylhä, joka toimi komppanian päällikkönä Taipaleessa kirjoitti Haavisto korsun tapahtumasta runon, noin vuosi rauhan tulon jälkeen.

Haavisto korsun lähellä oli tehty kaivauksia vain vähän aikaisemmin, sillä kaivatun hiekan päälle ei ollut vielä pudonnut yhtään lehtiä tai roskia. Taipaleen alueellahan kaivetaan paljon ja myös löydetään paljon. Viime vuoden aikana venäläiset etsintäryhmät löysivät yhteensä 50 venäläistä sotavainajaa Taipaleen maastoista, suomalaisia ei löydetty.

Hiekkakuoppa-korsu

Hiekkakuoppa-korsu oli talvisodan lopulla alueen ainoa ehjä korsu ja sitä käytettiin JSP:nä. Varsinainen joukkosidontapaikka sijaitsi Vilakkalassa, mutta sinne ei valoisan aikaan haavoittuneita voitu kuljettaa, niin ensiapu annettiin Hiekkakuopalla. 

Taipaleen risti

Seuraavaksi suuntasin Taipaleen ristille ja koska Nivalla pääsee minne vain, ajoin Nivalla perille asti.

Terenttilän lohkolla on kesästä 1991 lähtien seissyt tukeva teräsristi. Ristin pystytti oma-aloitteisesti yksityinen ryhmä vetäjänään nyt jo edesmennyt Taipaleen veteraani. Taipaleen ristillä haluttiin kunnioittaa talvisodan Taipaleen kentälle jääneitä sankarivainajia, joita jatkosodan vuosina päästiin etsimään maastosta. 250 löydetystä vainajasta 126 jäi tunnistamatta ja heidät haudattiin tuolloin alueelle perustettuun kenttähautausmaahan ja Taipaleen Ristin pystyttäjät olettivat erheellisesti pystyttäneensä ristin kyseiselle hautausmaalle. Taipaleen kenttähautausmaa löytyi kolme vuotta myöhemmin. 

Taipaleen ristin teksti oli virheellinen, mutta jäi vuosiksi paikoilleen. Vuonna 2003 muuan toinen yksityinen matkaseurue vaihtoi ristiin uuden laatan, mutta senkin teksti oli virheellinen, sillä siinä viitattiin jatkosotaan.

Kaakonkulman Lottaperinneyhdistys ry otti vastuulleen uuden laatan kaivertamisen.

Uuden laatan juhlallinen kiinnitys Taipaleen ristiin tapahtui 16.5.2009. Simo Haapalehdon trumpetilla soittaman Finlandian jälkeen tekstilaatan vihkiäispuheen piti Jouko Halmekoski, jonka isä Hemmi Halmekoski kaatui ja jäi kentälle Terenttilään helmikuussa 1940 ja lepää todennäköisesti läheisessä kenttähautausmaassa. Seuraavaksi Terttu Ravi lausui sepittämänsä runon ja piti puheen. Työryhmä laski ristille kukkalaitteen ja Kaakonkulman Lottaperinneyhdistyksen puolesta laskettiin ristille myös kukat. Taipaleen risti toimii nyt yleisenä Taipaleen rintaman suomalaisten sankarivainajien muistomerkkinä.

Paikallinen maanomistaja aidatessaan maitaan, kiersi Taipaleen ristin, jotta ristille pystytään edelleen kulkemaan. Tästä hatunnosto maanomistajalle!

Eteenpäin

Taipaleessa on myös ainakin Korsusurman muistomerkki, Kunnia sankareille ja kuortanelaisten muistolle pystytetty muistomerkki mutta minulla ei ollut niiden koordinaatteja, joten ne jäivät katsomatta. Olisin kiitollinen kyseisten muistomerkkien koordinaateista, niin voisin poiketa katsomaan ne veneellä Metsäpirtistä.

Jatkoin matkaa eteenpäin ja ajelin kohtaan, jossa aikoinaan sijaitsi Taipaleen lautta, jolla kuljettiin Taipaleenjoen yli Metsäpirttiin. Otin kylmälaukusta eväät ja menin yhdelle rannan laitureista istumaan ja syömään. Uitin jalkoja joessa ja nautiskelin kauniista lämpöisestä auringonpaisteesta. 
Myöhemmin ajelin vielä eteenpäin ja totesin, että alueelle datsoja rakentavat venäläiset eivät ole pikkurahan puutteessa.

Artikkelin ensimmäinen kuva: Auringonlasku Taipaleenjoella 14.5.2021

4 Kommenttia

  • Harri Kastepohja
    12.8.2021 klo 13:29

    Iso kiitos tekemästäsi työstä ja tämän blogin luomisesta.
    Alueella pitäisi olla myös lähde, joka on ikuistettu Yrjö Jylhän runoon?

    Vastaa
    • Marja
      17.8.2021 klo 16:04

      Olet oikeassa, lähde on olemassa ja olen siitä kuullut mutta olin unohtanut. Kiitos muistutuksesta! Etsin lähteen tiedot ja lisään sen vierailtavien kohteiden listalle.
      Kiitos sinulle kannustavasta palautteesta!

      Vastaa
  • Timo Koskinen
    18.8.2021 klo 05:40

    Facebookissa on Taipale ryhmä jossa Igor Vyrilkin hänellä paljon tietoa Taipaleen joen tapahtumista.
    Timo Koskinen

    Vastaa
    • Marja
      21.8.2021 klo 10:38

      Kuulun Taipale ryhmään jossa kysyin koordinaatteja. Sain vastauksen selityksellä missä sijaitsevat mutta koordinaatit olisivat paremmat.

      Vastaa

Jätä kommentti