Menu
> Luovutetun Karjalan kenttä­hautausmaat / Taipaleenjoki

Taipaleenjoen kenttähautausmaa

Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä.

Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin löydettiin 36 vainajaa, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin alue Terenttilään johtavan tien länsipuolelta. Alueen valitsi etsintöjä johtanut sotilaspastori K. Teppo todettuaan Metsäpirtin kirkkomaan hävityksen. Tätä 16 tuntemattoman sotilaan kenttähautaa, ei ole vieläkään löydetty mutta on myös mahdollista, että heidät siirrettiin jo sodan aikana uuteen kenttähautausmaahan.


Kaatuneiden etsintöjä jatkettiin vuonna 1942 jolloin löydettiin 250 vainajaa, joista tunnistamattomiksi jääneet 115 haudattiin tiestä noin 300 metrin päässä olevalle mäelle, Taipaleen alueen korkeimmalle kohdalle perustettuun kenttähautausmaahan Antti Pohjosen johdolla. Vielä samana kesällä sinne haudattiin 11 tunnistamatonta sankarivainajaa eli yhteensä 126 sankarivainajaa, kuten muistomerkissäkin lukee. Sankarivainajia voi kuitenkin olla 142, jos aiemmin toisaalle haudatut siirrettiin myöhemmin samaan hautaan mutta siitä tuskin saamme koskaan varmuutta.

Hautausmaan ympärille rakennettiin kiviaitaa, mutta hauta-alueen koko oli 30 x 40 metriä, niin aita jäi kesken, kun alueelta piti poistua syyskuussa 1944. Hautausmaalle oli myös tarkoitus rakentaa sotavuosina muistomerkki, minkä takia alueelta kerättiin sotaromua sulatettavaksi muistomerkkiä varten. Se jäi kuitenkin toteutumatta, joten alueelle pystytettiin iso koivuinen risti, joka lahosi vuosien myötä.

Kenttähautausmaan tarkka paikka oli hukassa, kun suomalaiset pääsivät taas alueelle 90-luvulla. Kenttähautausmaan oikea paikka löytyi kuitenkin lokakuussa 1994, jolloin mukana etsinnöissä oli myös hautausmaan perustanut Antti Pohjonen. Hautausmaan paikantamista auttoi tieto, että ympärille oli vuonna 1942 alettu rakentaa kiviaitaa, joka oli kuitenkin jäänyt eräiltä osin kesken. Osa aidasta oli myöhemmin sortunut ja osa ilmeisesti myös hajotettu. Käyttämättä jääneet kivet löytyivät paikalta sammaleen peittämistä kasoista. Kenttähautausmaan paikka varmistui, kun koekaivauksessa löytyi hautaussyvyydeltä arkun kappaleita ja luita.

Raivaus – ja siivoustöihin alueella päästiin seuraavana vuonna 1995, jolloin aluetta aloitettiin restauroimaan maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan suunnitelman mukaisesti. Paikalle raivattiin ensin aukio, mihin tuleva muistomerkki tultaisiin sijoittamaan. Muuten alueella keskityttiin nurmikonistutukseen ja aidan korjaamiseen, joka saatiin kunnostettua vasta 2004.

Kenttähautausmaalle pystytettiin Suomen valtion maksama muistomerkki, joka paljastettiin 12.8.1996 kansliapäällikkö Jaakko Nummisen toimesta. Samalla kertaa maahan haudatut 126 tuntematonta vainajaa saivat siunauksen kenttäpiispa Hannu Niskaselta.

Taipaleenjoen kenttähautausmaalla vieraillessa on tapana viedä mukana muutama kivi kiviaitaan.

Ei kommentteja

    Jätä kommentti