Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.
Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.
Kurkijoella vapaussodan 27 sankarivainajaa sekä talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa on haudattu yhteiselle sankarihautausmaalle.
Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.
Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.
Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.
Kirvun sankarihautausmaahan on haudattu 18 vapaussodan ja 214 viime sotien sankarivainajaa. Vuoden 1918 sankaripatsaasta on tehty kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistomerkki.
Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.
Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.
Enson Vastasmäkeen on haudattu 115 viime sotien kaatunutta. Hauta-alue vihittiin käyttöön ensimmäisten sankarihautajaisten yhteydessä 25.12.1939.
Sankarihautausmaalla ei ollut muistomerkkiä tai kiviä vaan valkoinen iso puuristi. Lisäksi jokaisella haudalla oli pienet puuristit.
Jääsken kirkkomaalle on haudattu 22 vapaussodan, sekä arviolta noin 80 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Viimeisiä vainajia Jääskeen haudattiin vielä juuri ennen alueluovutusten täyttöön panoa.
Luovutetussa Karjalassa sijainneen Johanneksen seurakunnan Ristimäen uudelle hautausmaalle on haudattu talvisodan sankarivainajia.