|

Pälkjärvi 

Pälkjärvelle on haudattu viisi vapaussodan ja 64 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi. Sankaripatsaalla, puhui ensin rovasti Siimes, joka otti Sankaripatsaan vastaan. Seuraavana vuorossa oli suojeluskuntapiirin Onni Ruthin isänmaallinen puhe, jonka jälkeen neiti Anni Lahtinen lausui tilaisuutta varten kirjoitetun runon. Tilaisuuden lopuksi laskettiin sankaripatsaalle seppeleitä.

Pälkjärven pitäjäseura ry. Annikki Yrjänäisen albumista

Talvisodan viimeisinä päivinä sankaripatsas onnistuttiin evakuoimaan Tohmajärvelle. Muistomerkin alkuperäiset jalustakivet jäivät Pälkjärvelle

Pitäjäseuran toimesta ja lahjoitusten avulla patsaalle teetettiin 1960-luvulla uusi jalusta ja sankaripatsas sijoitettiin Tohmajärven kirkon kirkkotarhaan.

Pälkjärven sankaripatsas Tohmajärven kirkkopuistossa. 
Kuvat 27.8.2022

Viime sotien sankarivainajat

Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

Arkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema, vuonna 1869 valmistunut Pälkjärven luterilainen kirkko Karjalan Liiton kokoelma

Kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Entiset pälkjärveläiset olivat viettämässä kesäjuhlia Pälkjärvellä 1990-luvun alussa, jolloin pitäjäseuraan kuuluva kuvanveistäjä Erkki Eronen lupautui tekemään sankarihautausmaalle muistomerkin omakustannushintaan. Myös opetusministeriöltä saatiin tukea hankkeeseen ja syksyllä 1994 johtokunta hyväksyi patsaan materiaalin, muodon ja muistomerkkiin tulevan tekstin ja Erosen kanssa sopimus saatiin tehtyä. Seuraavana vuonna sankarihautausmaan alue raivattiin ja muistomerkille rakennetiin perustukset. 

Sankarihautausmaan muistomerkin paljastusjuhlaa vietettiin 14.10.1995. Sankarihautausmaa viimeisteltiin vuonna 1998, jolloin sen ympärille rakennettiin valkoinen puuaita. Samalla asennettiin myös tienviitoitus sankarihautausmaalle.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Пялкярви – Pälkjärvi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.05548, 30.69366

Matkapäiväkirja Pälkjärvi

Lisää artikkeleita

Pihakaivot kunniaan
|

Pihakaivot kunniaan

Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

Rannat rakkaat Antrean 
|

Rannat rakkaat Antrean 

Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *