|

Metsäpirtti 

Metsäpirtin sankarihautausmaalle on haudattu neljä vapaussodan ja noin 90 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Venäläiset tuhosivat kirkkotarhassa olleen vapaussodan sankaripatsaan 1940-luvun lopulla, vain sankaripatsaan jalusta on edelleen paikoillaan.

Metsäpirtin suojeluskunnan vuonna 1919 pystyttämä vapaussodan sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Viime sotien sankarivainajat

Metsäpirtin sankarihautausmaa perustettiin syksyllä 1941, jatkosodan alussa, kun suomalaiset saivat alueet taas haltuunsa. Talvisodan aikana muualle haudattuja metsäpirttiläisiä sankarivainajia, siirrettiin ja haudattiin kotiseudun multiin.

Viime sotien noin 90:lle sankarivainajille ei ennen evakkoon lähtöä oltu omaa muistomerkkiä pystytetty, vaan heidän haudoillaan oli puuristit, kuten oli tapana.

Metsäpirtin sankarihautausmaa talvella

Venäläiset tuhosivat sankarihaudoilla olleet puiset ristit, ottivat hautausmaan omaan käyttöönsä ja hautasivat suomalaisten päälle omia vainajiaan.

Nykyaika

1990-luvun alussa, kun metsäpirttiläiset taas pääsivät kotiseudulleen, näkivät he, ettei alkuperäisellä sankarihautausmaa-alueella ollut tilaa, sillä venäläiset olivat haudanneet päälle omia vainajiaan, päätettiin sankarivainajien muistomerkki pystyttää muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalle uudelle hautausmaalle, joka vuodesta 1895 oli toiminut Metsäpirtin hautausmaana. Opetusministeriö myönsi Metsäpirtti-järjestöille varoja hankeen toteuttamiseksi. Muistomerkin suunnitteli Toivo Laulajainen ja 2,3 metriä korkea muistomerkki valmistettiin Antrean kiviveistämössä.

Muistomerkin valmistuttua kävi ilmi, että lupakäytäntö oli muuttunut ja patsaalle piti hakea lupaa vielä ylemmältä taholta. Samalla ongelmaksi muodostui muistomerkissä oleva sana ”Isänmaa”. Patsaan venäjänkielinen teksti jouduttiin vaihtamaan, joten suomen ja venäjänkieliset tekstit olivat erilaiset. Patsaassa lukee suomeksi: ”Kaatuivat isänmaan puolesta” jonka alapuolella on vuosiluvut 1918, 1939-1944 ja niiden alla oli erillinen laatta, jossa luki venäjäksi: ”Kaatuivat sodissa”. Nykyisin muistomerkissä ei enää ole venäjänkielistä laattaa, vaan sen kohdalla on tyhjä aukko.

Muistomerkin vihkijäisiä vietettiin lauantaina 2.9.1995 paikallisviranomaisten läsnä ollessa.  Juhlavan tilaisuuden aloitti Metsäpirtin kirkonkellojen soitto, jonka jälkeen Tarmo Moilan soitti trumpetilla Sibeliuksen Finlandia-hymnin. Professori Aulis Ukkonen lausui alkutervehdyksen ja Kaija Hynä lausui Yrjö Jylhän runon: ”Ristilippu”. Patsaan siunasi rovasti Seppo Lahnasalo ja tilaisuudessa kuultiin myös paikallisen virkamiehen puhe. Järjestöt laskivat patsaalle kukkatervehdyksiä, samoin kuin yksityishenkilöt, sillä paikalla oli myös sankarivainajien lähiomaisia. Tilaisuuden päätteeksi veisattiin virsi: ”Soi kunniaksi Luojan”.

Muistomerkki sijaitsee hauta-alueella entisen sisääntuloväylän luona. Muistomerkille kuljetaan arvokkaan näköisistä mustista porteissa, joissa on ristit ja porttien yläosaan on vielä hitsattu Metsäkirkon tuhoutuneen kirkon profiili. Muistomerkkialueella on toinenkin muistomerkki – ”Kotipitäjän mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen”.  Muistomerkkien ympärille on kunnostettu pieni Muistojen puisto.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Запорожское – Zaporožskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.5592027, 30.5232278

Google maps street view

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *