|

Kaukola 

Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. 

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin sankarihaudoille, jossa torvisoittokunnan säestyksellä laulettiin aluksi: Jumala ompi linnamme, jonka jälkeen ohjelmassa oli puheita ja kuorolaulua ja lopuksi laskettiin seppeleet.

Sankaripatsas oli Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja sen valmisti Oy Granit. Patsaan hinta oli 35,000 tuon ajan markkaa. Patsas oli korkean jalustan päällä oleva rukoukseen polvistunut naishahmo, jolla on käsissään seppele. Patsaan korkeassa jalustassa oli ylhäällä vapaudenristi, jonka alapuolella oli teksti:

”Kiitollisuuden muistoksi isänmaan eestä henkensä uhranneille.” Muistomerkin molemmille puolille maahan oli lisäksi asetettu jokaiselle sankarivainajalle oma nimikivi.

Kaukolan sankaripatsas häväistynä. Veistos siirretty venäläisen haudalle.
Kaukola 1941.08.10

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarivainajien kanssa samalle hautausmaalle, joka sijaitsi rakennusmestari Paavo Björkin suunnitteleman ja vuonna 1933 valmistuneen kirkon vieressä.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli myös Kaukolan sankarihautausmaalla valkoiset ristit jokaisella sankarihaudalla. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä.

Nykypäivä

Kun suomalaiset pääsivät Kaukolaan 1990-luvun alussa, oli sankaripatsaan jalusta edelleen paikallan mutta sankaripatsaan tyttö löytyi päättömänä maahan haudattuna samoin kuin kiviset nimilaatat. 

Keuruulainen eläinlääkäri Vilho Sihvo piirsi patsaan päästä luonnoksen vanhojen valokuvien mallin mukaan ja uuden pään valoi Kaarlahdessa toimiva kiviveistämö. Kunnostettu patsas palautettiin paikalleen vuonna 1992 ja samalla nimikivet asetettiin takaisin maahan alkuperäisille paikoilleen. Samalla muistomerkin jalustaan kiinnitettiin pronssinen Pro Patria-laatta, johon oli kaiverrettu kaikkien sankarihautaan haudattujen nimet mutta laatta katosi 2000-luvun alussa eikä sitä uusittu.

Sankaripatsaan 90-luvulla uusittu pää ei ole kestänyt aikaa, vaan on murentunut auringon puolelta huonoon kuntoon ja pää on muutaman kerran myös irronnut. Suunnitelman mukaan patsas saa uuden pään heti, kun koronapandemia on ohi ja rajat taas aukeavat.

Viime sotien sankarien muistomerkiksi pystytettiin vuonna 1995 venäläisten hautojen keskelle puinen risti, joka on hiukan eri kohdassa kuin alkuperäinen sankarihautausmaan risti oli, sillä sankarihauta-alue on jäänyt venäläishautojen alle. Ristin etupuolella on metallilaatta, jossa on teksti: ”Tässä sijaitsee Kaukolan vuosien 1939-44 sankarihauta” . Ristin vihki Kelton seurakunnan kirkkoherra Aarre Kuukauppi. Ristin ympärille on rakennettu metalliaita.

Vuonna 1991 pystytettiin hautausmaalle muistomerkki Kaukolassa nykyisin asuvien venäläisten toimesta. Tämä muistomerkki sijaitsee sankarivainajien muistopatsaan edessä ja siinä on ensin teksti venäjäksi ja sen alla suomeksi: ”Yhdessä maassa rauhan löysimme”.

Kaukolan kirkko on nykyisin Inkerin kirkon hallinnassa.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Севастьяново – Sevastjanovo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.056177, 29.802495

Google maps street view

Street view näyttää hautausmaan, jossa sijaitsee sankaripatsas ja sankarihautausmaan risti, kuvattuina Kaukolan kirkon tornista.

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *